Tallink Siljan risteilykausi käynnistyy uusilla suunnitelmilla

Tallink Siljan kesäsesongin suunnitelmat tehdään eri maiden hallitusten linjausten ja päätösten pohjalta. Kotimainen kohde Ahvenanmaa ja Turun Saaristoristeily pysyvät tiiviisti reittivalikoimassa. Helsinki-Tallinna-reitin laivojen palautusta suunnitellaan kesäkuun alkuviikoilla ja lisäksi reitillä aloittaa Victoria I, joka operoi normaalisti Tallinna-Tukholma-reitillä.

"Lisäämällä uusia laivavuoroja pyrimme ennenkaikkea huolehtimaan matkustajien hyvinvoinnista ja riittävästä turvavälien pitämisestä. Lipunmyynti uusille laivavuoroille avataan 1.6. alkavalla viikolla. Helsinki-Tukholma-reitin laivojen suunnitelmista kerromme lisää lähiviikkoina“, kertoo Tallink Silja Oy:n toimitusjohtaja Margus Schults.

Liikennöivien laivojen matkustajakapasiteetti on toistaiseksi korkeintaan puolet laivan normaalista maksimimäärästä. Myös laivojen kaupoissa ja ravintoloissa on asetettu rajoja asiakasmäärille. Laivoilla on viime kuukausien aikana valmistauduttu matkustajien palaamiseen ja palvelujen asteittaiseen palauttamiseen matkustajien hyvinvoinnista huolehtien.

Kotimainen kohde Ahvenanmaa ja 11 tunnin Saaristoristeily

Silja Linen Turku-Tukholma-reitin laivat Galaxy ja Baltic Princess liikennöivät normaalin aikataulun mukaisesti. Kotimainen kohde Ahvenanmaa on vain viiden tunnin laivamatkan päässä.

Collapse )

Laivahostel S/S Bore avaa ovensa 1.6.2020

Koronatilanteen vuoksi suljettuna ollut laivahostel S/S Bore avataan asiakkaille 1.6.2020.

Boressa voi yöpyä turvallisesti, mutta joiltakin osin palveluja rajoitetaan edelleen koronan takia. Esimerkiksi hostellin aamusaunavuorot eivät ole toistaiseksi asiakkaiden käytössä. Tilaussaunat ovat kuitenkin varattavissa. Myös Boren tapahtumatoiminta on toistaiseksi tauolla.

- Otamme huomioon koronatilanteen ja seuraamme tilanteen kehittymistä ja ohjeistuksia tarkasti, kertoo Boren hostelpäällikkö Sari Murtomäki-Eskelinen.

S/S Boren kesäkahvila Café Navigare avaa ovensa 23.6.2020 ja on avoinna tiistaista lauantaihin klo 14-20. 

Laivahostel S/S Bore on Suomen Paras Hostelli 2020

Laivahostelli sijaitsee Aurajoen länsirannalla historiallisessa vuonna 1960 valmistuneessa höyrylaiva S/S Boressa. Valinnan teki Suomen Hostellijärjestön hallitus hostelliasiakkaille suunnatun äänestyksen perusteella. Valinnassa painotettiin hostellin ainutlaatuisuutta ja elämyksellisyyttä. Äänestyksessä annettiin ääniä yhteensä lähes 600.

Collapse )

Komissio hyväksyi valtiontakausohjelman varustamoille – takaukset turvaavat rahtiliikennettä

Suomen valtio voi myöntää takauksia varustamoille, jotka  kuljettavat huoltovarmuuden kannalta keskeistä rahtia ja jotka ovat  ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin koronakriisin takia. Euroopan  komissio hyväksyi tukiohjelman 28. toukokuuta.

EU on  joustavoittanut valtiontukisääntöjään tilapäisesti, jotta jäsenvaltiot  voivat turvata erityisesti yritysrahoituksen saatavuuden ja yritysten  maksuvalmiuden koronakriisin aikana. Tilapäiset säännöt ovat voimassa  tämän vuoden loppuun.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle  kaikista tilapäisten sääntöjen mukaisista toimista. Lisäksi komission  on hyväksyttävä toimet ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön.

Rahtiliikenteen pitää olla huoltovarmuuden kannalta keskeistä

Valtio  voi myöntää tukiohjelmasta takauksia varustamoyhtiöille, jotka  harjoittavat huoltovarmuuden kannalta keskeistä rahtiliikennettä.  Takausten tarkoituksena on turvata näiden yhtiöiden käyttöpääomarahoitus  koronakriisin aikana. Valtio voi myöntää takauksia pankkilainojen tai  työeläkemaksujen takaisinlainojen vakuudeksi.

Valtiovarainministeriö pyytää Huoltovarmuuskeskukselta lausunnon takaushakemuksen huoltovarmuusvaikutuksista.

Takausta ei voida myöntää, jos takauksen edunsaaja on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronaviruspandemian puhkeamista.

Varustamoiden valtiontakausohjelma sisältyy toiseen lisätalousarvioon, jonka eduskunta hyväksyi 24. huhtikuuta.

Saimaan kanavan kehittämisen hankearviointi valmistunut

Вячеслав Митрофанов
Вячеслав Митрофанов

Väylävirasto on selvittänyt Saimaan kanavan sulkujen pidentämistä ja kanavan vedenpinnan nostoa. Saimaan kanavan kehittäminen on alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kuljetuskustannusten kannalta tärkeää.

Saimaan kanava on tärkeä kuljetusreitti Itä-Suomen metsä-, kemian ja rakennusaineteollisuudelle. Kuljetusmäärät kanavassa ovat vähentyneet huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Tulevaisuudessa suurempi aluskoko ja pidempi liikennöintiaika olisivat kuljetusten taloudellisuuden kannalta tärkeitä, kun lastikokoa voitaisiin kasvattaa. Tieto kehittämispolusta vaikuttaa kanavaa käyttävien varustamoiden alusinvestointeihin.

Vesitiekuljetusten kilpailukyky paranee ja kuljetuskustannukset laskevat

Väylävirasto on arvioinut kolmea kehittämisvaihtoehtoa, jotka ovat vedenpinnan nosto 10 cm, vedenpinnan noston lisäksi sulkujen pidentäminen 93,2 metriin sekä vedenpinnan noston ja sulkujen pidentämisen lisäksi liikennöintiajan pidentäminen neljällä viikolla.

Collapse )

:LAIVAHISTORIAA: Tullin ensimmäiset moottoriveneet olivat sotasaalista

Vaikka Tulli ei aluksi aikonut veneisiinsä aseistusta, joihinkin tulliveneisiin asennettiin myös konekivääreitä. Kuvan vene näyttäisi olevan yksi ensimmäisistä isoista SK-veneistä. Tullimuseo.
Vaikka Tulli ei aluksi aikonut veneisiinsä aseistusta, joihinkin tulliveneisiin asennettiin myös konekivääreitä. Kuvan vene näyttäisi olevan yksi ensimmäisistä isoista SK-veneistä. Tullimuseo.

Sata vuotta sitten Suomessa keskusteltiin paljon tasavallan rajoista sekä niiden valvonnasta.  Varsinkin merirajojen valvonnassa nähtiin vakavia puutteita. Käytännössä Suomeen pääsi mereltä helposti kuka tahansa. Keväällä 1920 ehdotettiin, että merialueiden valvontaa tehostettaisiin ottamalla käyttöön Venäjän laivaston moottoriveneitä, jotka olivat jääneet Suomeen, kun Venäjän asevoimat olivat vuonna 1918 poistuneet.  

Suomen merirajoja valvoivat merivoimat ja Tulli. Suomen merivoimat oli muodostettu lähinnä venäläisiltä Suomeen jääneistä aluksista. Tullin aluskanta taas koostui höyry- ja purjealuksista, jotka oli hankittu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Osaan pienempiä vartiopursia oli myöhemmin asennettu apumoottori, mutta ne eivät olleet kovin nopeita. Tällaisella kalustolla oli vaikea pysyä moottoriveneillä liikkuvien salakuljettajien perässä.

Maailmansodan aikana suomalaiset veneveistämöt olivat valmistaneet Venäjän laivastolle paljon erilaisia aluksia. Osa ei ollut vielä ehtinyt käyttöön, kun Venäjän asevoimat olivat vuonna 1918 vetäytyneet Suomesta. Toistaiseksi maiden väliset suhteet olivat kokonaan järjestämättä ja maat olivat sotatilassa keskenään. Venäläistä sotilasomaisuutta hallinnoimaan perustettiin kesällä 1918 Sotasaalis-Keskusosasto.

Collapse )

Uuden ydinjäänmurtajan köli laskettiin Baltian telakalla

Projekti 22220:n kolmannen jäänmurtajan, Jakutian köli laskettiin Baltian telakalla 26.5.2020. Baltian telakka on osa United Shipbuilding Corporation -yritystä. Jäänmurtajan tilaaja on Rosatomin tytäryhtiö FSUE Atomflot.

Ydinjäänmurtajan kölinlaskemisseremonia pidettiin A-rakennusalustalla Baltian telakan vuosipäivänä ja hieman ennen Pietarin kaupungin perustamispäivää.

Perinteiden mukaisesti aluksen pohjaosaan asennettiin myrskylauta. Vjatšeslav Ruksha, Rosatomin Pohjanmeren reittiosaston apulaisjohtaja, Andrei Fedotov, presidentin pysyvä edustaja Sahan tasavallassa Jakutiassa, Eduard Batanov, Pietarin varakuvernööri ja USC:n siviililaivanrakentamisen laitoksen johtaja sekä Baltian telakan hallituksen puheenjohtaja Igor Shakalo saivat tilaisuudessa kunnian kiinnittää myrskylaudan.

Venäjän merenkulkurekisterin ja Baltian telakan Atomflot-yksikön johtajat allekirjoittivat säädöksen kölin laskemisesta. Kölin laskuseremonia järjestettiin lyhennettynä monimutkaisen tautitilanteen tilanteen vuoksi.

Collapse )

Gasum yhteistyöhön kestävien kuljetusratkaisujen toimittajan Samskipin kanssa

Gasum on solminut kumppanuussuhteen Rotterdamissa päämajaansa pitävän Samskip-varustamon kanssa. Yhtiöllä on kaksi nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineenaan käyttävää alusta, Samskip Kvitbjorn ja Samskip Kvitnos.

Kumppanuus Gasumin kanssa mahdollistaa Samskipille LNG-bunkraukset Norjan Risavikassa. Koska Gasumin LNG-tuotantolaitos sijaitsee vain 200 metrin päässä laiturista, juuri tuotettu kylmä LNG pystytään bunkraamaan lastausvarren avulla nopeasti ja turvallisesti suoraan tuotantolaitokselta alukseen. Gasum tukee myös Samskipin ovelta-ovelle logistiikkaa maalla ja merellä.“LNG:n bunkraus Risavikassa on meille suuri etu ja parantaa bunkrausverkostoamme huomattavasti. Odotamme innolla yhteistyömme kehittymistä ja sen tuomia uusia mahdollisuuksia hyötyä Gasumin tuotteista ja palveluista”, toteaa Samskipin toimitusjohtaja Kari-Pekka Laaksonen.

Samskip Kvitbjorn ja Samskip Kvitnos operoivat kumpikin Rotterdamin ja Norjan välillä, ja alusten reitit ulottuvat aina Euroopan pohjoisimpaan kaupunkiin eli Hammarfestiin saakka. Kapasiteetiltaan suuret ja valtamerikelpoiset alukset toimivat säännöllisessä aikataulutetussa linjaliikenteessä.

Collapse )

Pormestaripari Vapaavuori kastoi helsinkiläisvarustamon uuden risteilyaluksen

M/S Helsinki aloittaa liikennöinnin kesäkuussa 2020. Kuva: Royal Line.
M/S Helsinki aloittaa liikennöinnin kesäkuussa 2020. Kuva: Royal Line.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren ja professori Outi Vapaavuoren  kummialuksen kastajaiset toteutettiin videokastajaisina, poikkeusaikojen  rajoitusten johdosta. Moderni risteilyalus M/S Helsinki aloittaa  liikennöinnin kesäkuussa. Investointi uuteen alukseen kesken haastavien  aikojen oli rohkea teko 75-vuotiaalta perhevarustamo Royal Linelta.

Haastavat ajat ovat saattaneet monen yrityksen jatkon vaakalaudalle. M/S Helsingin kummit Jan ja Outi Vapaavuori kuitenkin uskovat rohkeiden tekojen olevan oikea ratkaisu kriisin selättämiseen.

-Niin tässä kuin kaikissa muissakin kriiseissä kaikkein olennaisinta on positiivinen asenne ja usko tulevaisuuteen, Jan Vapaavuori sanoo.

-Tarvitsemme juuri tämän tyyppisiä signaaleja, että keskellä  kriisiä kastetaan uusia risteilyaluksia ja uskotaan yrittäjyyteen. Vain  tällä tavalla menemme eteenpäin ja pärjäämme tässäkin kriisissä.

Pormestarin mukaan Helsingin kaupunki pyrkii tukemaan  paikallisyrityksiä menestyksekkään ja elinvoimaisen liiketoiminnan  pyörittämisessä.

-Kaupungin tehtävä on ennen kaikkea luoda edellytyksiä, että tämä  on houkutteleva ja elinvoimainen kaupunki, ihmiset voivat täällä hyvin  ja turistit haluavat tänne tulla, Jan Vapaavuori sanoo.

Collapse )

Silja Linen Baltic Princess ja Galaxy alkavat liikennöidä Maarianhaminan kautta 28.5.2020 alkaen

 © Ad Meskens / Wikimedia Commons
© Ad Meskens / Wikimedia Commons

Turku-Tukholma-reitillä liikennöivät Baltic Princess ja Galaxy alkavat jälleen liikennöidä Maarianhaminan sataman kautta torstaista 28.5.2020 alkaen. Laivat ovat tähän asti poikkeuksellisesti liikennöineet Ahvenanmaalla Långnäsin sataman kautta.

Laivat siirrettiin operoimaan Maarianhaminan sataman sijaan Långnäsin kautta 23.3.2020 koronavirustilanteesta aiheutuneiden matkustusrajoitusten vuoksi. Molemmat laivat ovat kuitenkin liikennöineet kotimaassa Ahvenanmaan kautta koko kevään ajan, jotta huoltovarmuuden kannalta elintärkeät toiminnot Ahvenanmaalle on voitu taata.

Suomen viranomaiset ovat tästä viikosta alkaen jälleen sallineet laivaliikenteen operoimisen Maarianhaminan sataman kautta samaan aikaan kun viime kuukausien tiukkoja rajoituksia on alettu purkaa asteittain.

Tällä hetkellä vain kaksi Silja Linen alusta liikennöi Suomen ja Ruotsin välillä, ja takaavat samalla tärkeän rahdin, kuten elintarvikkeiden ja lääkkeiden, toimituksen näiden maiden välillä. Baltic Princess ja Galaxy jatkavat liikennöintiä Turku-Tukholma-reitillä Maarianhaminan kautta normaalin aikataulun mukaisesti.

Collapse )